Meidän Festivaali järjestetään tänä vuonna 30. kerran. Miten kaikki alkoi, ja millaiset olivat Festivaalin pari ensimmäistä vuosikymmentä? Näkökulmani pohjautuu siihen, että olin tapahtuman perustamisesta lähtien järjestävän seuran, eli Järvenpään Sibelius-seuran puheenjohtaja vuoteen 2018 saakka. Tarkastelen asiaa tästä näkökulmasta, vaikkakin musiikki oli kaiken aikaa innostukseni lähtökohta.
Meidän Festivaalin alkujuuret tulevat yli 30 vuoden takaa. Sibeliuksen syntymän 130-vuotisjuhlavuonna 1995 Järvenpäässä perustimme yhdessä Järvenpää-talon silloisen johtajan Juhani Airaksen kanssa Järvenpään Sibelius-Viikot. Tapahtuma jatkoi Helsingissä 1965 päättyneiden Sibelius-juhlaviikkojen perinnettä. Järvenpään Sibelius-Viikot alkoivat erinomaisesti Järvenpään suurimman yrityksen, Valmet Oy:n sponsoroimana. Ohjelmisto koostui enimmäkseen suurista orkesteriteoksista, ja konsertit järjestettiin pääasiassa Järvenpää-talon Sibelius-salissa. Viikot järjestettiin kahdeksana vuonna, ja erilaisten vaiheiden jälkeen viikot muuntuivat vuonna 2007 Sibelius-laulukilpailuksi.
Sibelius-viikot oli menestys. Viikoilla oli hyvä ohjelmisto, isoja orkestereita, ja hyvät kapellimestarit. Oivalsimme kuitenkin, että tarvitaan oma tapahtuma myös pienimuotoisemmalle musiikille, kamarimusiikille, ja konsertit pidettäisiin Tuusulanjärven taiteilijakodeissa. Sattumoisin tässä vaiheessa Olli-Pekka Karppinen ja Eicca Toppinen tulivat kuvaan mukaan. He siirsivät oman kamarimusiikkitapahtumansa Lappeenrannasta Järvenpäähän vuonna 1997, joka oli myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisiön 100-vuotisjuhlavuosi. Vuonna 1999 Tuusulanjärven kamarimusiikin johtoon tulivat Jaakko ja Pekka Kuusisto. He olivat innostuneita ja luovia taiteellisia johtajia, jotka muokkasivat tapahtumasta omintakeisen, laajasti arvostetun, ja kansainvälisestikin tunnetun musiikkitapahtuman.
Muutamassa vuodessa tapahtuma otti paikkansa suomalaisten musiikkitapahtumien kärkijoukossa. Tuusulanjärven kamarimusiikki soi vanhoissa taiteilijakodeissa ja muissa historiallisissa tiloissa, sekä suomalaisessa luonnossa. Uudet ideat, ja myös yhteiskunnalliset teemat siivittivät tapahtumaa vuodesta toiseen. Vuonna 2011 Finland Festivals nimesi tapahtuman Vuoden Festivaaliksi, ja vuonna 2013 sille myönnettiin musiikin valtionpalkinto.
Alusta lähtien tapahtuman järjestäminen oli iso taloudellinen ponnistus. Ensimmäiset pari vuosikymmentä tulot jakaantuivat karkeasti niin, että puolet oli sponsorirahaa, neljännes lipputuloja, ja neljännes Järvenpään kaupungin avustusta. Parin vuosikymmenen aikana sponsoreina oli useita tahoja: suuria yrityksiä, kuten HOK-Elanto, Skanska ja Osuuspankki, kansallisia instituutioita, esimerkiksi Veikkaus, Kuntien takauskeskus, ja Kaupan liitto, sekä mediataloja, kuten Sanoma Oy, Talouselämä, ja Taloussanomat, ja myös eräitä yksityisiä ihmisiä.
Sibelius-seuran maksuvalmius oli alkuaikoina heikko. Vuodenkierto taloudessa meni suurin piirtein näin: Kesän jälkeen seura otti lainan. Se maksettiin takaisin seuraavan vuoden alkupuolella, kun sponsori- ja muut tulot saatiin käyttöön. Korkeimmillaan vuotuinen lainamäärä oli 40 000 euroa. Lainojen takaajiksi ei ollut tunkua, joten minä seuran puheenjohtajana, ja seuran sihteeri Juhani Airas toimimme lainojen takaajina vuodesta toiseen. 2010-luvun alkupuolella ”vekseliveto” päättyi, kun muun muassa lipputulot saatiin kasvuun toiminnanjohtaja Aleksi Malmbergin osaavan toimintatavan ansiosta.
Tuusulanjärven kamarimusiikki koettiin nimensä vuoksi valtakunnan medioissa toistuvasti Tuusulan tapahtumaksi. Järvenpään Sibelius-seura vastasi kuitenkin tapahtuman toteutuksesta ja rahoituksesta lähes kokonaisuudessaan. Ehdotin Pekka Kuusistolle, että nimi muutettaisiin niin, että tämä sekaannus ei toistuisi vuodesta toiseen. Pekka päätyi nimeen Meidän Festivaali, ilman possessiivisuffiksia. ”Kielioppivirhe” herätti jonkin verran keskustelua. Jäykkähän nimi olisi toden totta ollutkin oikeakielisenä. Tuusulan kamarimusiikkitapahtumasta tuli Meidän Festivaali vuonna 2010.
Olin 20 vuotta Festivaalin taustalla vaikuttamassa omalta osaltani siihen, että järjestävän seuran rahat riittivät Festivaalin järjestämiseen vuosittain. Nämä vuodet osoittivat, miten huikeisiin saavutuksiin päästään, kun osaavan tapahtumatekemisen perusta ovat innostus ja uudet ideat. Samalla sain olla vaikuttamassa Järvenpään silloisen kaupunkivision –Elinvoimainen kulttuuriukaupunki – toteuttamiseen. Musiikkitapahtumat korostivat kulttuurikaupungin monipuolisuutta.
Erkki Kukkonen, kaupunkineuvos
Kirjoittaja toimi Meidän Festivaalin hallituksen puheenjohtajana alkutaipaleelta vuoteen 2018 asti.
Kuvassa: Vuoden 2018 Meidän Festvaali on alkamassa. Se oli Pekan viimeinen. Luovutin Pekalle kaupungin lahjana taidelitografian Jean Sibeliuksen Finlandia-pianosovituksen alkuperäisestä nuottikäsikirjoituksesta. Mukana Kallio-Kuninkalan, tuttavallisemmin Kunkkulan, rappusilla myös toiminnanjohtaja Johanna Råman.