13.10.2022
Meidän Festivaali 2023 vierailee Keravalla – Tiina Myllärisen ”epäooppera” Pinnan alla saa kantaesityksensä entisessä päiväkodissa
Säveltäjä Tiina Myllärisen ja runoilija-libretisti Henriikka Tavin teos Pinnan alla saa kantaesityksensä Meidän Festivaalilla 2023. Myllärisen paikkasidonnaisessa ”epäoopperassa” yleisö kulkee tilasta toiseen episodimaisten jaksojen äärelle. Esitykseen oleellisena osana kuuluvan tilakokonaisuuden entiseen päiväkotiin Keravalla suunnittelee skenografi Ia Ensterä. Päiväkodista saa 24.10. noutaa irtaimistoa, jota tilasta poistetaan ennen lavasteiden rakentamisen aloittamista.
Pinnan alla on Myllärisen ja Tavin ensimmäinen tämän mittaluokan näyttämöllinen teos. Taiteellisen näkemyksen vaihtuvista akustisista tiloista mahdollistaa skenografi Ensterän suunnittelema ja toteuttama lavastus, joka rakentuu Kanniston entiseen päiväkotiin Keravalla. Teoksen tulee ohjaamaan Heta Aho ja musiikin ohjauksesta vastaa Taavi Oramo. Teos tuotetaan Koneen säätiön rahoituksella yhteistyössä työryhmän, Meidän Festivaalin ja Helsingin kamarikuoron kesken.
”Pinnan alla on akustinen sokkelo, jossa ihmiset liikkuvat teoksen aikana”, kertoo teoksen idean alkuunpanija, säveltäjä Tiina Myllärinen. Viisihenkiselle soitinensemblelle ja nelihenkiselle lauluyhtyeelle sävellettävä teos kuljettaa kuulijoita akustisesti erilaisiksi rakennettujen tilojen läpi. Tilojen toisistaan poikkeavat akustiikat ovat osa teoksen dramaturgiaa. ”Esimerkki tällaisesta dramaturgian ja akustiikan välisestä yhteydestä on kohta, jossa hyvin kaikuisassa tilassa musiikki sameutuu ja eri äänet sekoittuvat toisiinsa. Dramaturgiassa tämä viittaa sellaiseen psykoosimaiseen mielen tilaan, missä raja itsen ja ympäröivän todellisuuden välillä katoaa”, Myllärinen kertoo akustiikan ja dramaturgian vuorovaikutuksesta teoksessa.
Lavastusluonnos Pinnan alla -teokseen. © Ia Ensterä
”Ympäristön akustiikka vaikuttaa suoraan siihen, millainen suhde meillä on ympäröivän todellisuuden kanssa. Akustiikkaan ei kuitenkaan usein kiinnitetä huomiota, koska korva tottuu nopeasti erilaisiin akustiikkoihin”, Myllärinen jatkaa. Akustisten ilmiöiden tutkiminen Pinnan alla -teoksen kautta on myös osa Myllärisen taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemiassa. Projektissa neuvoa antavana asiantuntijana idean alusta saakka on ollut akustiikan tutkija ja Aalto-yliopiston professori Tapio Lokki.
Saimaannorppa paljastaa todellisuuden kohtaamisen esteitä
© Ia Ensterä / Midjourney, @midjourney
Teoksessa keskushahmo on maamme ainoa kotoperäinen nisäkäs, saimaannorppa. ”Syvemmällä tasolla tekstin teemana on ollut ”mielen sokkelot” tai erilaiset tavat suhtautua defensiivisesti totuuteen, mutta konkreettisesti teoksen aiheena on vähän höpsösti saimaannorppa. Ihmiskasvoinen, ihmisen kokoinen norppa on paitsi yksi uhanalaisimmista nisäkkäistä myös kulttuurisesti äärimmäisen latautunut eläin”, kertoo teoksen libretisti, runoilija Henriikka Tavi.
”Saimaannorppa edustaa myös suomalaisuutta, ja samalla suomalaiseen itseymmärykseen kuuluvaa myyttiä puhtaasta luonnosta. Pinnan alla on tutkielma norpasta, mutta ennen kaikkea se on tutkielma ihmismielestä”, Tavi jatkaa. ”Viime kädessä teoksen tavoitteena on tarkastella erilaisia todellisuuden kohtaamisen esteitä, jotka samaan aikaan ovat myös muutoksen esteenä.” Tavin libretto ilmestyy myös painettuna Poesia-kustantamon Poesiavihkot-sarjassa vuonna 2023.
Teoksen tila rakentuu purettavaan päiväkotiin Keravan Kannistossa
Lavastusluonnos Pinnan alla -teokseen. © Ia Ensterä
Esityksen erilaiset akustiikat toteuttavan lavastuksen purkutuomion saaneeseen entiseen Kanniston päiväkotiin Keravalla suunnittelee ja rakentaa skenografi Ia Ensterä. ”Esityksen luonne ja Ian työ vaatii tilaa johon voidaan vapaasti rakentaa. Keravalla on ilahduttavasti mahdollistettu purettavien tilojen hyödyntämistä taidetiloina ja iloksemme myös Pinnan alla -esitykselle löytyi sopiva tila Keravalta”, kertoo Meidän Festivaalin toiminnanjohtaja Petra Piiroinen.
Kanniston päiväkoti on ollut lähinnä varastokäytössä päiväkotitoiminnan päätyttyä ja jotta päiväkoti saadaan muutettua näyttämöksi, tila on ensin tyhjennettävä. Siivouspäivänä 24.10.2022 kello 13-17 kaupunkilaisilla on mahdollisuus tulla noutamaan tilasta löytyvää esineistöä. Osa tavaroista on saattanut olla sisäilmaltaan huonossa tilassa, tavaroita saa noutaa ilmaiseksi ja omalla vastuullaan. Päivän aikana päiväkodilla työskentelevät myös Pinnan alla -teoksen säveltäjä, libretisti, skenografi ja ohjaaja, ja yleisö on tervetullut seuraamaan heidän työskentelyään.
Meidän Festivaali järjestetään tulevana kesänä 23.-29.7.2023. Kesän 2023 festivaaliohjelmaan kuuluu myös toinen näyttämöllinen ensiesitys, kun säveltäjä Sampo Kasurisen ja käsikirjoittaja Aina Bergrothin kamariooppera Trapped Butterfly esitetään Meidän Festivaalilla. Meidän Festivaalin koko ohjelma julkaistaan ja lipunmyynti alkaa keväällä 2023.
Päivitetty 9.11.2022: Teoksen ohjaa Vilma Tihilän sijaan Heta Aho.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Petra Piiroinen, toiminnanjohtaja / Meidän Festivaali, [email protected]
Pressikuvat:
https://meidanfestivaali.fi/press/
MEIDÄN FESTIVAALI
Meidän Festivaali (ent. Tuusulanjärven kamarimusiikki) on ennakkoluuloton, kulttuurielämää uudistava, yhteiskunnallisesti valveutunut ja poikkitaiteellisista ja -tieteellisistä tempauksista tunnettu korkeatasoinen kulttuuritapahtuma, joka on toiminut vuodesta 1997 lähtien Tuusulanjärven ainutlaatuisessa historiallisessa ympäristössä. Tapahtuman taiteellisena johtajana kesällä 2018 kautensa avasi maamme johtaviin jousiensembleihin lukeutuva Kamus-kvartetti. Meidän Festivaali on palkittu Finland Festivalsin Vuoden Festivaali 2011 -nimikkeellä, vuoden 2013 musiikin valtionpalkinnolla ja viimeisimpänä Musiikki&Median Industry Awards -palkinnolla vuoden 2021 klassisen musiikin festivaalina. Meidän Festivaalille on myönnetty eurooppalainen EFFE-laatuleima vuosille 2022–23 ja Ekokompassi Tapahtuma -sertifikaatti 2021–23. Tapahtuman järjestää Järvenpään Sibelius-seura ry.