Meidän Festivaali on nyt puolessa välissä Koneen säätiön tukemaa Siirtymä-hanketta, jonka tavoitteena on toteuttaa festivaali hiilineutraalina vuodesta 2025 eteenpäin. Hankkeen ensimmäisenä vuonna 2022 laskettiin koko festivaalin hiilijalanjälki (psst. lue lisää täältä), ja vuoden 2023 välietappina oli hiilineutraalin kantaesityksen tilaaminen säveltäjä Minna Leinoselta. Leinosen juuri Teosto-palkinnon voittanut jousikvartetto …and we are rotating with it tuotti päästöjä 0,9 tonnia CO2e:tä, ja sen osuus festivaalin kokonaispäästöistä oli n. 4%. Sävellystyön ja kantaesityksen tuottamat päästöt kompensoitiin kotimaisen Hiilipörssin kautta, joka käytti ostetut CO2-krediitit Piitsonsuon ennallistamishankkeeseen Ilomantsissa.
Teoksen hiilijalanjälki
Miksi laskea kantaesityksen hiilijalanjälki? Esittävän taiteen tapahtumat ja etenkin festivaalien hiilijalanjäljet pitävät sisällään valtavan määrän eri päästökategorioita aina logistiikasta cateringiin ja hankinnoista jätehuoltoon. Kokonaispäästöjen yhteenlaskeminen on tietenkin tärkeää dataa, jolla voidaan seurata festivaalin hiilijalanjäljen vuosikehitystä, mutta Siirtymä-hankkeen avulla halusimme sen lisäksi pilkkoa hiilijalanjälkeämme pienempiin, paremmin hahmotettavissa oleviin yksiköihin. Kantaesityksiä tilaamme vuosittain 2-5 kappaletta. Yksittäisen teoksen hiilijalanjäljen tietäminen auttaa meitä ymmärtämään mistä tarkalleen hiilijalanjälkemme muodostuu ja miten ohjelmistomme vaikuttaa festivaalin kokonaispäästöihin. Hiilijalanjälki laskettiin Kemut-hankkeen pilottipäästölaskurilla, jota käytimme myös vuoden 2022 festivaalin kokonaishilijalanjäljen laskuun.
Säveltäjä Minna Leinonen lähti mukaan projektiin ennakkoluulottomasti, ja piti koko sävellystyönsä ajan kirjaa kaikista työhön liittyvistä päästöistä – työhuoneen lämmityksestä, matkoista ja teoksen fyysisistä hankinnoista. Luovan työn päästöjen näkyväksi tekeminen avasi myös Leinoselle uudenlaisen näkökulman omaan työhönsä. ”Teos ja sen prosessi muutti teoskäsitystäni. Teos voi olla paljon muutakin kuin se, että säveltäjä säveltää teoksen, käy harjoituksissa ja sitten on esitys”, kiteyttää Leinonen.
Leinosen sävellys …and we are rotating with it tuotti siis päästöjä yhteensä 0,9 tonnia CO2e:tä. Luku vastaa keskivertosuomalaisen noin kuukaudessa tuottamia henkilökohtaisia päästöjä. Mistä luku sitten muodostui? Alla olevasta taulukosta näkee miten suurin yksittäinen päästöjen tuottaja olivat matkat.
- 46% MATKAT (42% yleisön matkat, 4% artistien ja tuotannon matkat)
- 32% TILAT (mukaan lukien konserttisali, Kamuksen harjoitustila sekä Leinosen työhuone)
- 23% HANKINNAT (majoitus, ruuat, tuotanto, painotuotteet).
Leinonen itse yllättyi päästöjen suuruudesta, sillä hänen omat työmatkansa taittuivat pääosin kävellen ja pidemmät matkat junalla, ruokavalio pääsääntöisesti kasvispohjaista, lämmitys hoituu maalämmöllä ja sähkösopimus on ekosähköä. Miksi luku on silti niin korkea? Selitys löytyy meitä kaikkia ympäröivästä infrastruktuurista, johon yksittäisen ihmisen ekoviisaat teot eivät paljoa vaikuta. Tällä hetkellä yhteiskuntamme pohjautuu fossiilisiin polttoaineisiin ja vain vihreä siirtymä valtiollisella ja globaalilla tasolla voi pienentää toimintaympäristömme hiilijalanjälkeä.
”Näiden laskelmien perusteella taiteen kokemisesta ja tekemisestä ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa, sen aiheuttama hiilijalanjälki on kestävällä pohjalla. Tämän laskelman perusteella vastuu muutoksesta on päättäjillä”, toteaa Leinonen ja jatkaa, ”Oma osuuteni tässä Kamukselle ja ilmastotoimille omistetussa teoksessa onkin se, että keskityn niihin asioihin, joihin koen voivani vaikuttaa. Pääasiassa siis omaan ajatteluuni. Musiikki antaa ajatuksilleni äänen.”
Meidän Festivaali on Leinosen kanssa samoilla linjoilla; olemme siirtyneet festivaalilla vegaaniseen tarjoiluun, kiinnittäneet huomiota matkustus- ja majoituskuluihin ja karsineet turhat painotuotteet. Silti tiedämme, että vuosittain teemme päästöjä, joista emme ole valmiita leikkaamaan. Siksi hiilijalanjäljen laskeminen ja siihen vaikuttavien yksittäisten tekijöiden tunteminen on meille tärkeää. Ei siksi, että ryhtyisimme tekemään ohjelmistoamme sakset kädessä vaan siksi, että voimme perustella niin yleisölle kuin itsellemmekin miksi olemme päätyneet tiettyihin ratkaisuihin. Siirtymä-hankkeen tarkoitus on nimenomaan löytää ne päästövähennyskeinot, joiden rajoissa voimme vielä toteuttaa taiteellisesti merkityksellistä tapahtumaa. Esimerkiksi ulkomaalaisten artistien tuominen festivaalille nostaa vuosittaista hiilijalanjälkeä huomattavasti. Haluamme silti jatkossakin tuoda festivaalille huippuartisteja maailmalta. Siksi tärkeää onkin miettiä miten voimme parhaiten hyödyntää artistin ajan Suomessa ja liittää omaan festivaalibuukaukseemme myös esiintymisiä esimerkiksi muilla festivaaleilla tai muuta laajempaa yhteistyötä.
Kompensointi
Leinosen teoksen tuottamat 0,9 tonnia CO2e:tä kompensointiin suomalaisen Hiilipörssin kautta, joka käytti ostamamme CO2-krediitit 0,1 hehtaarin kokoisen suoalueen ennallistamiseen Ilomantissa sijaitsevassa Piitsonsuossa. Suokompensaation pysyvyys on vähintään 100 vuotta.
Näin Hiilipörssi kuvaa suon ilmastovaikutuksia hiilidioksidin sitomiseen:
Suot sitovat keskimäärin 240-300 kiloa hiiltä (hiilidioksidiksi muutettuna 890-1110 kg) hehtaaria kohden vuodessa. Ojitetut suot taas vuotavat hiiltä ilmakehään noin 1500 kg (hiilidioksidina 5 550 kg) hehtaaria kohden vuodessa. Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ja suo alkaa taas sitoa hiiltä turpeeseen. Vaikka ennallistaminen synnyttää jonkin verran ilmastoa lämmittäviä metaanipäästöjä, pidemmällä tähtäimellä ennallistamisen vaikutus ilmastoon on myönteinen. Kun ennallistetaan kuusi hehtaari ojitettua suota, varmistetaan noin 4500 hiilikilon säilyminen suossa. Joka vuosi.
Muutama sana vielä hiilineutraalisuus-termistä. Hiilineutraalisuus käsitteenä on kokenut melkoisen viherpesuinflaation, ja olemme itsekin kipuilleet tämän termin kanssa. Ajatus siitä, että kompensoimalla voi huoletta jatkaa päästöjen tuottamista vanhaan malliin, ja samalla ostaa brändilleen puhtaan omatunnon, ei sovellu Meidän Festivaalin ideologiaan. Mikään määrä CO2e hiilinieluja ei tule riittämään, jos päästöjä ei ole jo ennen kompensointia ajettu minimiin. Lisäksi hiilineutraali ei kuvaa esimerkiksi mitään Suomessa tapahtunutta kompensaatiota niin sanotun kaksoislaskennan vuoksi. Kansainvälisten ilmastosopimusten myötä maankäyttösektorin päästöraportointia on muutettu siten, että kussakin maassa tapahtuvat päästöt ja päästövähennykset kirjataan lähtökohtaisesti kyseisen maan kansallisten ilmastotavoitteiden seurantaan. Hiilineutraalin sijaan ryhdymmekin käyttämään sanaa päästöhyvitetty kuvamaan toimintaa, jossa olemme kompensoineet tekemisistämme syntyneet päästöt. Kompensoimalla tämän teoksen päästöt Meidän Festivaali on edistänyt ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä vauhdittanut Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Seuraavat tavoitteet
Olemme hyvässä vauhdissa menossa kohti päätavoitettamme olla hiilineutraali (tai siis päästöhyvitetty!) festivaali vuodesta 2025 eteenpäin. Tämän kesän festivaalilla selvitämme mikä on yksittäisen konsertin hiilijalanjälki, ja tästä saamme taas lisää dataa ja keinoja nipistääksemme vielä vähän lisää omista kokonaispäästöistämme ennen lopullista kompensaatiota. Tavoitteemme on myös löytää kompensaatiopartneri eli yritys, joka sponsoroisi pienen festivaalin kompensaatiokulut. Toivomme, että aiheesta puhuminen, konkreettisten tekojen esille tuominen ja läpinäkyvyys omaan ilmastotyöhön auttavat muita elävän musiikin toimijoita rohkeammin lähtemään mukaan ilmastotalkoisiin. Lainaan vielä tähän loppuun Minna Leinosta, joka omassa puheenvuorossaan Meidän Festivaalilla 2023 sanoi seuraavasti:
”Tutkimusten valossa on selvää, että vastatessaan ilmastonmuutokseen maailman täytyy muuttua merkittävästi. Muutokseen hiilineutraaliuden kautta hiilinegatiivisuuteen tarvitaan mukaan valtio, kunnat ja kaupungit, kansalaiset ja yritykset. Jotta isot pyörät saadaan pyörimään, merkitystä on myös yksittäisten ihmisten teoilla, joilla tehdään muutostarvetta näkyväksi. Tässä mukaan tulee taide. Kun on tekoja, tulevaisuuskuva näyttää positiiviselta. – – Taide voi jatkaa siitä, mihin tiede ei yllä.”
Kirjoittaja: Irene Lönnblad