fbpx

19.7.2023

Meidän Festivaalin 2022 hiilijalanjälki on 35,5 tonnia CO2e

Vuoden 2019 Meidän Festivaalin avauspäivä 28.7. oli kesän kuumin päivä. Hiki lensi, kun Kamus porhalsi Stenhammarin kvarteton parissa Pekka Halosen Akatemialla.

Kirjoittaja: Petra Piiroinen
Lukuaika: 5-6 min

Olemme nyt parin vuoden ajan miettineet, miten siirrymme kohti hiilineutraalia toimintaa niillä resursseilla ja rakenteissa, joiden puitteissa toimimme. Yksi selkeä steppi kohti tavoitteitamme on hiilijalanjälkemme mittaaminen. Kerron tässä postauksessa lyhyesti, miten lukuun 35,5 tonnia CO2e Meidän Festivaalilla päädyttiin ja mitä se meille kertoo.

Ensin haluan kuitenkin kertoa, miksi halusimme laskea Meidän Festivaalin hiilijalanjäljen:

  1. Walk the talk! Puhumme, soitamme ja laulamme paljon ympäristömme vaalimisesta, mutta jos emme itse toteuta sitä toiminnassamme, mikäs pointti tässä sitten on?
  2. Hyvät päätökset perustuvat tietoon. Haluamme systemaattisesti pienentää hiilijalanjälkeä, joten meidän täytyy tietää, miten ja mistä. Ja haluamme tietysti todentaa ja nähdä, kuinka päästöt vuosi vuodelta laskevat.
  3. Laskenta oli vihdoin näppiemme ulottuvissa. Saimme käyttöömme upean Kemut-hankkeen pilottipäästölaskurin, jolla laskenta sujui kuin tanssi. (Laskuri oli osa hanketta, jossa arvioitiin Suomen elävän musiikin alan kokonaispäästöt. Hankkeesta putkahti juuri tänä kesänä pihalle myös hieno elävän musiikin ilmastotiekartta!)

Lyhyt taustapohdinta: hiilijalanjälkilaskenta ei ole täysin suoraviivaista hommaa. Lopputulokseen ja sen tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa, miten laskenta rajataan ja mitä kertoimia käytetään. Laskennan voi tehdä vaikeasti tai sitten helposti, ja vaikka kuinka kalliilla tai sitten edullisemmin riippuen siitä, kuinka tarkka ja laaja laskenta halutaan. Meidän Festivaalin näkökulmasta tärkeää on, että laskennan on oltava mahdollista myös meidän pienillä resursseillamme jatkossa osana tavanomaista toimintaa.

Totesin siis, että kohdallamme tärkeämpää kuin että tulos on grammalleen oikein, on se, että laskenta on olemassa riittävällä tarkkuudella ja voimme lähtötasosta samalla tarkkuudella seurata, mihin suuntaan päästömme kehittyvät. Mikä sitten on riittävä tarkkuus ja mikä on hyväksyttävä määrä päästöjä? Lyhyesti: uskon, että meidän pitää lähiaikoina sopia tästä yhteisesti musiikki- ja tapahtuma-alalla, ja onneksi tätä keskustelua käydään jo (tutustu esimerkiksi D-matin ja Flow-festivaalin avomieliseen pohdintaan festivaalien hiilibudjetista!).

Meidän Festivaalilla 2022 Halosenniemessä oli lämmin tunnelma – kirjaimellisesti! Hellekesät tuovat taiteilijakodeissa keikkailuun omat haasteensa.

Meidän Festivaalin hiilijalanjälki 2022

Meidän Festivaalin 2022 hiilijalanjälki siis laskettiin Kemut-hankkeen tarjoamalla, elävän musiikin alalle räätälöidyllä laskurilla. Käytännössä laskuri on Excel-taulukko. Taulukkoon syötetään festivaalin kulutuksen tunnuslukuja (esimerkiksi polttoaineen kulutus, toimiston neliömetrit, lentokilometrit, ostettujen painopalveluiden hinta ja niin edelleen) ja taulukkoon koodatut kertoimet laskevat niiden pohjalta valistuneen arvion päästöistä. Kertoimet perustuvat eri tutkimusten keskiarvoihin. Päästöt mitataan hiilidioksidiekvivalenteissa (CO2e), joka on laskentaan vakiintunut suure eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistetusta ilmastovaikutuksesta hiilidioksidiksi muutettuna. Meidän Festivaalin näkökulmasta – resurssimme ja toimintamme päästöintensiteetin huomioon ottaen – tämä tuntuu kohtuulliselta työmäärältä ja siihen nähden riittävältä tarkkuudelta.

Laskennan perusteella Meidän Festivaalin kokonaishiilijalanjälki vuonna 2022 oli 35,5 tonnia CO2e kg. Se tarkoittaa

  • 31 kg CO2e per kävijä
  • 1 109 kg CO2e per konsertti
  • päästöjä 3,55 kertaa keskivertosuomalaisen vuosittaisten päästöjen edestä (jos keskivertosuomalaisen vuosittainen hiilijalanjälki olisi n. 10 000 CO2e kg vuodessa. Kestävä päästöjen taso per pää globaalisti olisi noin 2 500 CO2e kg, kertoo Sitra)

Tarkemmin auki listattuna hiilijalanjälkemme muodostui seuraavista:

  • Matkat: 23 114,3 kg CO2e, josta
    – taiteilijoiden ja tuotannon matkat: 18 997 kg CO2e
    – työssäkäyntimatkat: 3,4 kg CO2e
  • Palveluhankinnat: 8 871,7 kg CO2e, josta
    – suunnittelu ja mainonta: 2 319,3 kg CO2e
    – majoitus: 2 167,0 kg CO2e 
    – kalustovuokrat: 1 319,9 kg CO2e
    – muut: 3 065,6 kg CO2e
  • Yleisön matkat: 4 113,9 kg CO2e
  • Tilat: 1 545,2 kg CO2e, josta
    – toimisto: 375,8 kg CO2e
    – konserttipaikat: 1169,4 kg CO2e
  • Catering: 1318,8 kg CO2e
  • Hankinnat 1977,4 kg CO2e, josta
    – tavarahankinnat: 209,8 kg CO2e
    – painotuotteet: 448,8 kg CO2e

Kuvana esitettynä hiilijalanjälkemme näyttää tältä:

Kuva sen kertoo: isoin päästölähteemme on odotetusti taiteilijoiden ja tuotannon matkat. Seuraavaksi suurimmat päästölähteet, palveluhankinnat ja yleisön matkat, jäävät niistä kauas taakse.

Caroline Shaw ja Sō Percussion Järvenpää-talon konsertin jälkeen.

Mutta! Monet muistanevat, että viime kesän kohokohtamme oli päräyttävän hieno vierailu USA:sta. Meidän Festivaalille varsin epätyypillisesti raijasimme Atlantin takaa emme yhtä emmekä kahta, vaan yhteensä viisi muusikkoa.

Tämä on kuitenkin meille tosi poikkeuksellista. Miltä äskeinen kuva näyttäisi, jos päästöistä jätetään transatlanttiset lennot pois?

Silloin Meidän Festivaalin 2022 kokonaishiilijalanjälki olisi 18,1 tonnia CO2e kg. Se tarkoittaa

  • 15,8 kg CO2e per kävijä
  • 566,1 kg CO2e per konsertti
  • tai 1,81 kertaa keskivertosuomalaisen vuosittaiset päästöt.

Ilman pitkiä lentoja päästöjen osuudet jakautuvat varsin eri tavalla. Jälkimmäisessä kuvassa palveluhankintojen pallo kasvaa suhteessa kirkkaasti. Siellä on monia asioita, joista meidän on hankalaa tai mahdotonta luopua – muun muassa majoitukset, graafinen suunnittelu ja markkinointi, vuokrattava kalusto, ja hallinnolliset palvelut (kuten kirjanpito, pankkipalvelut, vakuutukset ja tietoliikenne).

Toinen tässä kuvaajassa silmissä suurentuva pallo ovat yleisön matkojen päästöt. Yleisön matkoista arviomme mukaan muodostui 4113,9 kg CO2e päästöjä. Arvio on suuntaa antava – se perustuu kävijäkyselymme vastauksiin siitä, millä kulkuneuvolla ja kuinka kaukaa ihmiset ovat festivaalille saapuneet. 66 % vastaajista saapui omalla autolla, 12 % julkisilla kulkuneuvoilla ja kuitenkin jopa 22 % päästöttömästi eli jalan tai pyörällä. Autolla saapujien keskimääräinen matka festivaalille oli 25 km, julkisilla 40 km ja jalan tai pyörällä saapujat tulivat läheltä, keskimäärin kuuden kilometrin säteeltä.

Kuinka tästä eteenpäin? (Noh, ainakaan emme ole ensi tilassa roudaamassa viittä muusikkoa valtameren takaa. Tosin – ei kaduta!) Kuinka tämän laskennan perusteella voimme lähestyä hiilijalanjäljen pienentämistä? Laskennan perusteella meidän on kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin:

  1. Taiteilijat. Vaikutukseltaan isoin merkitys on sillä, mistä taiteilijat saapuvat ja millä. Viime vuosi oli tältä osin kuitenkin poikkeuksellinen, eikä kansainvälisestä ulottuvuudesta haluta luopua. Mutta mikä olisi sopiva tasapaino, tai voisiko useampi taiteilija saapua maata pitkin?
  2. Palveluhankinnat. Näihin on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Voisimmeko myös laskea tämän tarkemmin yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa?
  3. Ruoka. Cateringin painoarvo päästöissämme on jo varsin pieni (kolmen prosentin luokkaa, tai 7–8 % lennottomassa skenaariossa), mutta vuonna 2023 cateringin hiilijalanjälkemme entisestään pienenee, kun siirrymme kasvis-kalamenusta kasvis-vegaanitarjoiluun. (Kiitos Kunkkulan keittiö!)
  4. Yleisö! Miten useampi voisi saapua festivaalille julkisilla? Ei ihan helposti ratkaistavissa. Kysyimme kävijäkyselyssämme myös, miksi vastaajat olivat liikkeellä sillä kulkuneuvolla, jolla saapuivat. Hyviä syitä autoilla festivaalille on rutkasti. Toisaalta myös autokanta on sähköistymässä, joten osittain tämä ongelma ratkeaa kuin itsestään.
  5. Muuta, mitä? Meidän täytyy joka päivä jatkaa toimintamme tarkastelua tästä näkökulmasta.

Tuusulanjärvi kesällä 2022.

Seuraavien vuosien ajan pienennämme hiilijalanjälkeämme, ja vuonna 2025 kompensoimme jäljelle jäävät päästöt. Festivaalin ja maailman tulevaisuus on joka tapauksessa hiilineutraali. Pariisin sopimuksessa olemme kaikki kollektiivisesti sitoutuneet maksimissaan kahden asteen lämpenemiseen, Suomen hiilineutraalisuustavoite on vuodessa 2035, ja me festivaalina olemme sitoutuneet hiilineutraaliin toimintaan vuoteen 2025 mennessä. Vaikka toimintaympäristömme ei (vielä!) mahdollista päästötöntä toimintaa, sitä kohden tässä ollaan pitkällä tähtäimellä menossa, ja perille päästään sitä pikemmin, mitä aikaisemmin aloitamme.

Työ siis jatkuu! Meidän Festivaalilla on käynnissä hiilineutraaliin toimintaan vuonna 2025 tähtäävä Siirtymä-hanke, jota tukee Koneen Säätiö. Tänä vuonna hankkeen puitteissa lasketaan myös erään kantaesityksen päästöt. Mikä on uuden teoksen ilmoille saattamisen osuus hiilijalanjäljestämme?

Kirjoittaja on Meidän Festivaalin väistyvä toiminnanjohtaja, joka uskoo musiikkiin muutosta ajavana voimana.

Ylös